1. Blogi
  2. Ura
  3. Lomaraha – tuo odotettu, kiva lisä pankkitilillä
kirjoittanut Reeta VilhuReeta Vilhu

Lomaraha – tuo odotettu, kiva lisä pankkitilillä

14 min lue
Lomaraha – tuo odotettu, kiva lisä pankkitilillä
Muotoillut:Varya Schuka
Lomaraha tai lomaltapaluuraha on useimmille tuttu lomakassan kasvattaja. Sen sijaan monille on yllätys, että laki ei sitä tunne lainkaan. Kukaan ei siis esimerkiksi vuosilomalain perusteella saa lomarahaa tai lomaltapaluurahaa. Lomarahasta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa.

Lomaraha on sanana varmasti meille kaikille tuttu, mutta mitä kaikkea se tarkoittaakaan? Kenelle se on ja miten sen saa? cvapp.no selvitti, mitä suomalaiseen lomarahan käsitteeseen kuuluu. Tämä on meidän opas Sinua varten, ole hyvä! 

”Ensinnäkin aloitan toteamalla, että lainsäädäntö Suomessa ei tunne käsitettä lomaraha. Eli lainsäädännön mukaan ihmisellä ei ole oikeutta lomarahaan. Mikäli lomarahasta, sen oikeudesta, maksamisesta ja määrästä on sovittu, asia tulee ilmi joko työehtosopimuksesta tai suoraan yksittäisen työntekijän omasta työsopimuksesta”, kertoo Elin Blomqvist-Valtonen, Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin neuvottelupäällikkö. Hän vastaa liitossa yksityisen sektorin työmarkkinatoiminnasta sekä työehtosopimusneuvotteluista ja yhteydenpidosta neuvottelujärjestö YTN:ään. 

Lomaraha on eri asia kuin lomakorvaus 

”Työntekijälle maksettava lomaraha on lomakorvauksesta ja loma-ajan palkasta erillinen palkkio, joka on käytössä suurimmassa osassa työsuhteista. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu laaja-alaisesti lomarahasta, toiselta nimitykseltään lomaltapaluurahasta, joka maksetaan lomapäivien normaalin palkan lisäksi. Lomaraha sekoitetaan joskus lomakorvaukseen, joka puolestaan tarkoittaa korvausta pitämättä jääneestä lomasta. Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 §:ssä mainittu syy, kuten perhevapaa tai sairaus tai jokin muu hyväksyttävä syy”, kertoo OTM Annina Vihanto, Lakiasiaintoimisto Legimia Oy:n oikeudenkäyntiavustaja. 

Vihannon mukaan lomarahan maksaminen perustuu siis lain sijaan ammattiliittojen työehtosopimuksiin. Tämän lisäksi sen maksaminen voi perustua työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen tai työpaikalla noudatettavaan yleiseen käytäntöön. Työntekijällä ei näin ollen ilman erillistä asiasta sopimista ole automaattista oikeutta lomarahaan. Esimerkiksi kaikki ylemmät toimihenkilöt eivät välttämättä ole lainkaan jonkin työehtosopimuksen piirissä, jolloin lomarahan maksamisesta tulisi mielellään sopia kirjallisesti työsopimuksessa. 

Blomqvist-Valtosen mukaan siis lomaraha ei automaattisesti kuulu kaikille, vaan on erikseen sovittava palkkio. Tämä on tärkeätä muistaa työsopimusta neuvoteltaessa. Absoluuttisia oikeita vastauksia ei näin ollen ole mihinkään kysymykseen lomarahasta. 

”Lomaraha tai lomaltapaluuraha on lisä, joka ei perustu vuosilomalakiin, vaan se on sovittu työehtosopimuksissa. Se voidaan sopia myös työpaikalla tai työnantajan ja työntekijän keskinäisissä sopimuksissa”, kertoo työsuojelulakimies Natalie Eklund, Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työnhaku yli 50-vuotiaana ja ikäsyrjinnältä välttyminen
Aiheeseen liittyvä artikkeli
Työnhaku yli 50-vuotiaana ja ikäsyrjinnältä välttyminen

Tutkimuksista ilmenee, että varttuneet työnhakijat kokevat usein ikäsyrjintää. Miten voit välttää ikäsyrjintää? Onko olemassa tukitoimia, jotka auttavat varttuneita työnhakijoita työpaikan löytämisessä? Alla annamme yli 50-vuotiaille vinkkejä työnhakuun ja vakuuttavan ansioluettelon laatimiseen.

Lomakorvaus on korvaus pitämättömästä lomasta 

”Moni sekoittaa lomarahan ja lomakorvauksen keskenään. Lomakorvaus tarkoittaa korvausta pitämättä jääneestä lomasta”, Blomqvist-Valtonen kertoo. 

Legimian oikeudenkäyntiavustaja Annina Vihannon mukaan työsuhteen aikana maksettavalla lomakorvauksella tarkoitetaan vuosiloman sijaan tulevaa korvausta, joka maksetaan sellaisille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan, etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa. Lomakorvauksella voidaan viitata myös lomapalkan sijasta maksettavaan korvaukseen, joka maksetaan niiden ansaittujen vuosilomapäivien osalta, joita ei voida pitää varsinaisena lomana. 

Lähtökohtaisesti vuosilomaa ansaitaan vain sellaisilta kalenteri kuukausilta, joilta työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Mikäli tämä ei toteudu, täydeksi lomanmääräytymis kuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. 

Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kuitenkin jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, joka työskentelee alle 14 päivää ja alle 35 tuntia kuukaudessa, eikä siis ansaitse vuosilomaa, on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia (työsuhteen kestettyä alle vuoden) tai 11,5 prosenttia (työsuhteen kestettyä yli vuoden) hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. 

Lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä. Työsuhteen päättyessä työntekijän pitämättä jääneet lomat korvataan lomakorvauksella loppupalkan yhteydessä. Lomakorvaus vastaa sitä vuosilomapalkkaa, jonka työntekijä olisi saanut lomaa pitäessään. Työntekijällä, jolle ei ole työsuhteen päättyessä kertynyt oikeutta lomaan, on oikeus lomakorvaukseen, jonka määrä lasketaan samoin kuin työsuhteen aikana maksettava lomakorvaus. 

Asiantuntijan vinkki

Kaikki ylemmät toimihenkilöt eivät välttämättä ole lainkaan minkään työehtosopimuksen piirissä, joten lomarahan maksamisesta kannattaisi sopia kirjallisesti työsopimuksessa

Lomarahan määrä ja laskeminen 

”Lomarahan edellytykset vaihtelevat. Toisinaan saadakseen lomarahan, on loma ensin pidettävänä vapaana ja sen jälkeen palattava töihin, jotta sen saa. Tällöin terminä on usein lomaltapaluuraha. Joskus riittää, että loma pidetään lomana. Joskus lomarahan voi saada myös silloin, kun lomapäivät maksetaan vain rahana eli lomakorvauksena, jos lomapäiviä jää pitämättä tai työnantaja irtisanoo työntekijän tuotannollis-taloudellisista syistä lomakauden aikana. Variaatioita on paljon”, Blomqvist-Valtonen kertoo. 

Työehtosopimuksiin perustuu myös se, onko lomarahoja mahdollista vaihtaa vapaiksi. 

Blomqvist-Valtosen mukaan tyypillisesti yksityisen sektorin lomarahan tai lomaltapaluurahan määrä on 50 prosenttia palkan määrästä. 

Teidän kannattaakin, hyvät lukijat olla tarkkoja työsopimuksia tehdessänne.  

”Esimerkiksi kaikki ylemmät toimihenkilöt eivät välttämättä ole lainkaan jonkin työehtosopimuksen piirissä, jolloin lomarahan maksamisesta kannattaisi sopia kirjallisesti työsopimuksessa”, Vihanto muistuttaa.

Vihannon mukaan työntekijälle kertyy lomarahaa maksettavaksi vastaavasti kuin vuosilomapäiviäkin ja sen suuruus määräytyy työntekijälle maksettavan palkan mukaan. Lomarahan suuruus on vakiintuneen käytännön mukaisesti 50 % vuosilomapalkasta ja se maksetaan tavanomaisen vuosilomapalkan lisäksi. Lomarahaa säänteleviä työehtosopimuksia on kuitenkin lukuisia, joten sen maksamista koskevat tarkemmat tiedot on aina hyvä tarkistaa omaan työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Lomaraha on saajalleen palkaksi luettavaa verotettavaa tuloa, eli sitä verotetaan kuten tavanomaista palkkaa. 

Lomarahan historia 

”Lomaraha on peräisin 1970-luvulta. Metallityöntekijöiden lakko kesti pitkään, jonka seurauksena työntekijät lähtivät Ruotsiin töihin. Metalliliitto keksi houkuttimen saada työntekijät takaisin töihin, ja näin keksittiin lomaltapaluuraha”, kertoo lakimies Natalie Eklund Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. Hänellä on vastuualueenaan työsuojelu. 

Lomaraha on sittemmin otettu käyttöön muillakin aloilla työnantajien ja työnantajaliittojen sopimuksissa. Lomaraha on vakiintunut osa suomalaista työelämää nykyään lähes kaikilla aloilla. 

”Lomarahan alkuperäinen tarkoitus oli houkutella lakkoilevia työntekijöitä takaisin töihin ja varmistaa heidän paluunsa työpaikalle. Siitä on tullut vakiintunut työntekijän etu, vaikka nykyään ei ajatellakaan, että lomalta jätettäisi palaamatta töihin. Moni ei välttämättä tunnekaan, mistä lomarahan maksukäytäntö on peräisin”, muistuttaa Annina Vihanto. 

Loma-ajan palkka  

Tiesittekö, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Vuosilomapalkan laskentatapa riippuu siitä, sovelletaanko työntekijään 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasääntöä. Vuosilomalaki määrittelee kolme eri tapaa laskea vuosilomapalkka sen mukaan, millainen työntekijän palkkaus- ja työskentelymuoto on.  

”Esimerkiksi viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa sopimuksen mukaisen viikko- tai kuukausipalkkansa myös vuosilomansa ajalta riippumatta säännöllisestä työajasta. Jos taas työntekijä ei saa kuukausi- tai viikkopalkkaa, mutta työskentelee säännöllisesti vähintään 14 päivänä kuukaudessa, hänen vuosilomapalkkansa perustuu lomanmääräytymisvuoden keskipäiväansioon. Kolmas vaihtoehto on prosenttiperusteinen vuosilomapalkka, jota maksetaan työntekijöille, joille ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaa ja joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä, eli työntekijän työaika on alle 14 päivää, mutta kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa”, Vihanto kertoo. 

Vihannon mukaan myös palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava työntekijälle vähentämättöminä. Sellaiset luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana korvataan tälle rahana. Tällainen voi olla esimerkiksi ateriaetu.  

”Vuosilomapalkka tulee maksaa ennen loman tai sen osan alkamista”, kertoo Annina Vihanto ja jatkaa: ”Työntekijällä on oikeus lomarahaan myös työsuhteen päättyessä. Tällöin lomarahan suuruus määräytyy työsuhteen päättymishetken kuukausipalkan perusteella.” 

Lomarahan maksuajankohta 

Vihannon mukaan lomarahan maksuajankohtaan liittyy monenlaisia käytäntöjä, mutta usein se maksetaan työntekijälle sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, jos hän olisi palannut työhön. Se voidaan maksaa myös vuosilomapalkan yhteydessä. Työnantajan ja työntekijän suostumuksella lomaraha on myös vaihdettavissa vapaapäiviin. Tällöinkin asiasta on kuitenkin tullut sopia myös työehtosopimuksessa. Mikäli työehtosopimuskaan ei mahdollista vapaaksi vaihtamista, kannattaa työnantajan ja luottamusmiehen harkita sopimista työaikalain mukaisesta työaikapankista, sillä työntekijän lomaraha tai osa siitä voidaan työaikapankin kautta muuttaa vapaaksi. 

Mikäli työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta, joka säätelisi lomarahan maksamisesta, kannattaa siitä neuvotella työnantajan kanssa ja sopia sen maksamisesta mielellään kirjallisesti. Tulee myös muistaa, että mikäli työnantaja on työsuhteen aikana vakiintuneesti maksanut työntekijälleen lomarahaa, ei sen maksamista voida yksipuolisesti katkaista, sillä kyse on työsuhteen olennaisesta ehdosta.

Onko aika tehdä uramuutos? Kuinka sen voi toteuttaa?
Aiheeseen liittyvä artikkeli
Onko aika tehdä uramuutos? Kuinka sen voi toteuttaa?

Jos olet väsynyt tai tympääntynyt työhösi, voi olla aika tehdä uramuutos. Tämä postaus auttaa sinua päättämään, onko tullut aika tehdä uramuutos.

Avoin keskustelu ja 

sopiminen kannattaa 

Vihannon mukaan yleisesti on vallalla uskomus, että työpaikkaa vaihtaessa tulisi jotenkin automaattisesti luopua mahdollisuudesta loman pitämiseen, vaikka tosiasiassa uutta työsuhdetta solmiessa kannattaa aina pyrkiä avoimesti keskustelemaan asiasta uuden työnantajan kanssa. 

Loman ajoittamisella voi vaikuttaa siihen, että loman pitämisestä voi hyötyä lopulta kumpikin työsuhteen osapuoli.  Lomien ajankohdat ja erinäiset työntekijälle maksettavat lomakorvaukset herättävät työnantajissa usein kysymyksiä. Vuosilomalain säännökset ovat pakottavia siten, että työsuhteessa ei voida sopia lain ehdoista työntekijän asemaa ja etuja heikentävästi, joten oikeat ja lainmukaiset toimintamallit sekä säädökset on hyvä varmistaa työoikeuden asiantuntijalta. 

Olkaa tarkkoja 

Natalie Eklund kertoo, että vuosilomalakiin perustuvan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen vanhentumisaika on kaksi vuotta. Vanhentumisaika alkaa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Oikeus vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen siis raukeaa, ellei kannetta ole nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin saatava erääntyi.  

Elin Blomqvist-Valtonen suosittelee, että jos työntekijä ei ole varma, kuinka lomaraha määräytyy ja mitkä ovat sen maksuedellytykset, olisi hänen hyvä olla yhteydessä omaan luottamusmieheen tai ammattiliittoon. Jos lomaraha maksetaan, se on tällöin osa palkkaa ja näin ollen myös osa verotettavaa palkkatuloa. Siksi veron suuruus määräytyy henkilön oman verotuksen mukaisesti. 

Eklundin mukaan aina kannattaa tarkistaa oma lomapalkka tai lomakorvaus vuosilomapalkkalaskelmasta.  

”Kun työnantaja maksaa lomakorvauksen tai lomapalkan työntekijälle, on työnantaja velvollinen antamaan vuosilomapalkkalaskelman. Siitä pitää ilmetä lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Jos käy niin, että työnantaja ei maksa vuosilomapalkka tai lomakorvausta, voi työntekijä nostaa kanteen työnantajaa vastaan, jos asia ei ratkea esimerkiksi neuvotteluteitse”, Eklund muistuttaa. 

Eklund suosittelee kaikkia aina ensin keskustelemaan asiasta työpaikalla työnantajan kanssa. 

Kiitokset kaikille tekstissä haastatelluille asiantuntijoille!

Luo ansioluettelo 15 minuutissa
Luo ansioluettelo 15 minuutissa
Käytä ammattimaisia, käytännössä testattuja ansioluettelopohjia, sillä niiden avulla voit laatia sellaisen ansioluettelon, jota työnantajat odottavat.
Luo ansioluettelo
Luo ansioluettelo 15 minuutissa
Luo ansioluettelo 15 minuutissa
Käytä ammattimaisia, käytännössä testattuja ansioluettelopohjia, sillä niiden avulla voit laatia sellaisen ansioluettelon, jota työnantajat odottavat.
Luo ansioluettelo
Jaa tämä artikkeli
Jatka lukemista
Ura12 min lue
Tutkimus: Hyvännäköiset työnhakijat saavat helpommin töitä
Tutkimus: Hyvännäköiset työnhakijat saavat helpommin töitä
Ansioluettelo6 min lue
Pehmeät taidot ansioluettelossa
Pehmeät taidot ansioluettelossa
Työhaastattelu8 min lue
Valmistu näille aloille ja työpaikka on taattu!
Valmistu näille aloille ja työpaikka on taattu!
Ura17 min lue
Työnhaku yli 50-vuotiaana ja ikäsyrjinnältä välttyminen
Työnhaku yli 50-vuotiaana ja ikäsyrjinnältä välttyminen
Selaa kaikki
Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi sekä tietojen keräämiseksi markkinointitarkoituksiin. Käyttämällä sivustoamme hyväksyt kaikkien evästeiden käytön evästekäytäntömme Evästekäytäntö ja tietosuojaselosteemme Tietosuojaseloste mukaisesti.
Hyväksy evästeet