Erotu massasta ja onnistu työnhaussa täydellisen hakemuskirjeen avulla
Työnhaku ei kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä. Jokainen osaa varmasti, ja jokainen meistä saattaa silloin tällöin tarvita tukea työnhaussa. Toivoa on. Työpaikkoja löytyy kyllä, vaikka kohtaanto-ongelma on olemassa. Kohtaanto ongelma tarkoittaa tilannetta, missä avoimet työpaikat ja työvoima eivät eri syistä kohtaa. Työ ja tekijät eivät aina löydä toisiaan.
Voit parantaa mahdollisuuksiasi työnhaussa laittamalla CV:n ja hakemuskirjeen kuntoon. Kontakti, koulutus ja kokemus. Kolme kovaa koota. Ollaan valmiina!
Jos olet työtön, sen ajan voit käyttää hyödyksi panostamalla työnhakuun ja tekemällä siitä työn itsellesi. Moni ei pidä hakemuskirjeiden kirjoittamisesta, mukaan lukien minä itse. Se voi tuntua vaivalloiselta hakijan näkökulmasta, vaikka moni työnantaja toivookin hakemuskirjeen työpaikkailmoituksessa, koska niissä hakija voi esitellä osaamistaan.
LinkedIn on yleistynyt, ja monet rekrytoivat etsivät hakijoita suoraan sieltä. Tähän blogiin olen kerännyt vinkkejä onnistuneeseen työnhakuun.
LinkedInissä on helppo verkostoitua oman alan ihmisten kanssa. Henkilöbrändäyksestä hyötyvät lähes kaikki alat. Omaa brändiä voi luoda kirjoittamalla artikkeleita ja julkaisemalla niitä mm. LinkedInissä.
Mikä on hakemuskirje?
Onnittelut! Olet päässyt hienoon vaiheeseen työnhaussa, nimittäin hakemuskirjeen kirjoittamiseen. Hakemuskirjeen kirjoittamiseen kannattaa keskittyä huolella, sillä hyvällä kirjeellä mahdollistat paikkasi työhaastattelussa.
Hakemuskirjeessä kerrot asioita, mitä ei löydy ansioluettelosta eli CV:stä. Hyvä hakemuskirje on napakasti kirjoitettu ja se täydentää CV:tä. Hakemuskirjeessä kerrot laajemmin osaamisestasi sekä aiemmista työpaikoista. Kerrot myös onnistumisista työuran aikana, sekä miksi haet kyseiseen tehtävään.
Hakemus ei saa olla liian lyhyt tai liian pitkä. Yksi A4-arkki on hyvä pituus. Fonttikoko voisi olla 10-12. Hakemuskirjeessä kannattaa painottaa sitä, missä on hyvä. Onnistumisia kannattaa painottaa. Voit kertoa konkreettisia ongelmanratkaisutilanteita koulu- ja työelämästä, jolloin olet saanut muun muassa hyvää palautetta tai kehittänyt jotain asiaa upeasti.
Esimerkiksi Canva-ohjelma on hyvä työkalu työhakemusten ja ansioluetteloiden kirjoittamiseen, sieltä voit ladata ilmaisia malleja rakenteen hahmottamiseen. Maksullisiakin löytyy, riippuen omasta budjetista voit valita omalle kukkarolle sopivan pohjan.
Canvalla voi tehdä myös paljon muuta, kuten sosiaalisen median julkaisuja ja siellä on paljon säilytystilaa, joten voi luoda monenlaisia erilaisia työnhakuun liittyviä dokumentteja ja säilyttää niitä siellä. Canva on tällä hetkellä kuumin monipuolinen graafinen suunnitteluohjelma, jota käyttävät sekä amatöörit että graafisen alan ammattilaiset.
Internetistä löytyy nopeasti googlaamalla myös erilaisia hakemusmalleja. Esimerkiksi cvapp.fi -sivuilta myös löytyy paljon erilaisia hakemusmalleja. Esimerkiksi Europassi on yleisesti käytössä haettaessa kotimaan ulkopuolelta työpaikkoja. Europassilla voi hakea töitä Suomessa sekä kansainvälisesti.
Miten kirjoittaa hakemuskirje?
Cvapp.fi sai ilokseen haastatella huippurekrytoijaa, Saana Rossia.
Saana Rossi on siis kirjailija, puhuja ja entinen HR johtaja. Hänellä on laajaa kokemusta rekrytoinnista. Saana Rossin mielestä hyvä hakemuskirje on CV:tä täydentävä, enemmänkin motivaatioon ja yhteensopivuuteen keskittyvä teksti ja hyvin vapaamuotoinen.
Hakemus on myös vastaanottajasta riippuvainen, eli se on hyvin subjektiivista. ”Rekrytoinnit eivät ole samanlaisia. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa kaavaa tehdä asioita, koska kaikki katsovat asioita hieman eri tavalla. Mutta hyväksi todettu on pituutena yksi A4 -arkki, enintään puolitoista sivua. Hakemuksessa olisi hyvä olla aidosti arvoa ja hyötyä tuottava elementti. Tykkään itse kolmijaottelusta, että hakemuksessa ensin kerrotaan motivaatiosta, miksi henkilö on kiinnostunut kyseisestä tehtävästä, miksi hakija kiinnostunut yrityksestä ja miksi henkilö ylipäätään hakee töitä. Tässä suurin osa henkilöistä menee metsään, eikä sen merkitystä ymmärretä. Usein työnhakijat ajattelevat, että se riittää syyksi, että he tarvitsevat työtä ja että he haluavat kehittyä alalla. Se on tietenkin myös hyvä lähtökohta, mutta yritykselle pitäisi saada myös tieto, mikä työssä kiinnostaa hakijaa”, Saana Rossi kertoo.
”CV:ssä tuodaan esille konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi osaaminen. Hakemuskirjeessä kannattaa myös tuoda esille henkilön ammattitaitoa ja osaamista ja kertoa, miten hakijan oma osaaminen sopii haettuun tehtävään tai rooliin.”
Eli muista laittaa hakemukseen: miksi juuri kyseinen työ, miksi juuri kyseinen yritys ja miksi juuri kyseinen tehtävä, niin selviät voittajana.
Intuitio avuksi työnhaussa
Saana Rossin mielestä on erittäin tärkeätä osata kuunnella itseään työnhakutilanteessa. ”Jos esimerkiksi haastattelussa sinulle tulee sellainen olo, että et pidä ihmisistä, ketkä ovat sinua haastatelleet, tai sinulle jää sellainen kuva, että et pidä yrityksestä – luota intuitioosi eli suolituntumaasi (englanniksi gut feeling). Jokaisessa meissä asuu tiedostamaton viisaus, mitä kannattaa kuunnella. Ketä me tässä maailmassa voimme kuunnella, jos emme voi itseemme tai omaan kykyymme luottaa?”
Huono hakemuskirje taas voi pilata työnhaun jo alkumetreillä. Saana Rossilla on myös kokemusta huonoista hakemuskirjeistä ja ansioluetteloista: ”Huonoin CV, mitä minulla on näytetty, on ollut 14 sivua pitkä. Mikä oli aivan hirveä. Lopetin lukemisen sivun 8 kohdalla. Ansioluettelo oli aivan täynnä reunasta reunaan tekstiä. Se tuntui aivan, kuin olisi lukenut raakatekstiä. Henkilö ei selvästikään tunnistanut, mikä oli relevanttia, vaan hän oli kirjoittanut ilmeisesti kaiken, mitä hän oli elämänsä ja työuransa aikana tehnyt. Rekrytoijana minulle tuli sellainen olo, että tämä ihminen ei tiedä, mitä hän haluaa. Ja siksi kiinnostus lopahtaa aiemmin.”
Siksi pituudella on suuri merkitys. Rossin mielestä CV:n enimmäispituus on 2-3 sivua. Huonon hakemuskirjeen huomaa myös siitä, että se on ensinnäkin huonosti kirjoitettu. Hakemus on liian lyhyt tai liian pitkä. Joskus työnhakijalla myös ei ole tarpeeksi motivaatiota, mikä voi näkyä suoraan hakemuskirjeestä. Jos sinulla ei ole vielä työkokemusta, kerro koulutuksesta. Jos sinulla ei ole vielä koulutusta, niin hanki sellainen. Huono hakemuskirje huokuu huonoa ryhtiä, motivaation puutetta. Huono hakemuskirje on vähän kuin työnhakija, joka saapuu työhaastatteluun purkka suussa. Mikä on oleellista? Mieti tarkoin, mihin haluat tilaa käyttää hakemuskirjeessä. Samoja asioita ei kannata kertoa sekä hakemuskirjeessä että ansioluettelossa.
Ella Laitinen työskentelee rekrytointikonsulttina Jobo Oy:llä. Hän on todellisessa unelmatyössään ja auttaa mielellään työnhakijoita löytämään oman unelmatyönsä.
”Hakemuskirje on yhden sivun mittainen, tarinallinen saatekirje tai todiste siitä, että kandidaatti on paras siihen työhön, mitä hakee”, Laitinen kiteyttää.
”Älä aloita työhakemuskirjettä niin, että löysit ilmoituksen esimerkiksi Duunitorilta tai TE-palveluiden sivuilta. Joo joo, kyllä me tiedämme sen, se on perusjuttuja. Älä hyvä ihminen käytä tilaa tuollaiseen”, Laitinen kertoo.
On tärkeätä miettiä, millä tavalla haluat markkinoida itseäsi hakemuskirjeessä ja mitä asioita painotat ja mille annat tilaa. Sinä päätät työnhakijana sen mitä asioita painotat hakemuskirjeessä ja työnantaja päättää, ottaako sinut töihin.
Hyvä työhakemuskirje
Saana Rossin mielestä on monta erilaista tapaa tehdä oikein hakemuskirje, se on usein rekrytoijasta riippuvaista. Toki tiettyjä perussääntöjä on.
”Minä voisin vielä sen verran sanoa, että kun mietitään ihan vaan itse hakemuskirjettä ja CV:tä, niin niihin on olemassa hyvin erilaisia tapoja tehdä niitä. Esimerkiksi itse olen tykännyt hyvin paljon muun muassa Powerpointilla tehdyistä ansioluetteloista ja hakemuskirjeistä, koska siellä saa esimerkiksi ryhmitellä osaamista eri tavalla. Luovien alojen työnhakijoita hyödyntää taas portfoliolla töiden esittely. Mielestäni saa käyttää vapaasti omia tapoja tehdä juttuja ja olla luova.”
Rossin mielestä aina ei tarvitse tehdä hakemuskirjettä.
”Totta kai, jos työnhakutilanne edellyttää ja ansioluetteloa ja hakemuskirjettä pyydetään, tällöin se kannattaa tehdä”, Rossi vastaa.
Nämä ominaisuudet sisältyvät hyvään hakemuskirjeeseen:
- Selkeä kokonaisuus
- Myyvä
- Kuvaileva ja konkreettinen
- Yksilöllinen
- Erottuva
- Huomioi ilmoituksen sisällön
- Täyttää muotovaatimukset
- Osoittaa motivaatiosi ja kiinnostuksesi
- Osoittaa kyvykkyytesi ja pätevyytesi
Henkilöbrändäys avuksi LinkedInissä
Tärkeätä tuoda työtä hakiessa esille niitä asioita, mitä työnantaja haluaa kuulla, eikä niitä asioita mitä itse haluaa tuoda esille. Muista ansioluetteloon suosittelijat. Tärkeätä, että osaamisesta on kerrottu riittävällä tavalla työhakemuksessa sekä listattu pätevyydet ja koulutus.
Ella Laitisen mielestä työhakemuksessa ei erikseen tarvitse tuoda koulutusta esille, ellei se ole haettavan työtehtävän kannalta erityisen perusteltua. Etenkin pitkän ja relevantin työhistorian omaavilla henkilöillä on perusteltua tuoda esille enemmän työtehtäviin liittyvää kokemusta. Koulutus ja kurssit näkyvät myös CV:ssä Joskus aniharvoin työilmoituksessa voidaan mainita erikseen, mikäli tehtävään ei toivota saatekirjettä.
Headhuntaus – tuo asia on varmasti monen urakeskeisen ihmisen huulilla. Headhuntaus on ihan erilaista kuin työnhaku itsessään. Tällöinhän sinut löydetään, etkä sinä itse vastaa työpaikkailmoituksiin. Hyvällä henkilöbrändillä edesautat löydetyksi tulemistasi. ”Headhuntaus tarkoittaa, että henkilö löydetään esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, yleensä LinkedInistä tai suosittelun kautta. Yleensä tällöin rekrytoija soittaa tai lähettää viestin kandidaatille”, Laitinen kertoo.
Työpaikkojen saamista toki edesauttavat hyvät verkostot. Tällöin saattaa löytyä piilotyöpaikka, eli sellainen mikä ei ole julkisessa haussa vaan löytyy verkostojen avulla.
”Kannattaa verkostoitua rekrytointikonsulttien kanssa”, Laitinen neuvoo ja jatkaa: ”Kutsuja voi lähettää LinkedInissä, mutta ei kannata kamalasti pommittaa. Se jättää negatiivisen mielikuvan, mutta verkostoituminen kannattaa, koska tällöin rekrytointikonsultti voi muistaa sinut, kun heillä on auki oleva työpaikka.”
Laitinen painottaa työnhaussa sitä, että jokainen työhakemus ja mielellään myös CV eli ansioluettelo räätälöidään tehtäviin sopiviksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jos sinulla on erittäin pitkä työhistoria ja yli 10 eri työnantajaa, sinun ei kannata laittaa ansioluetteloon epärelevantteja tai hyvin vanhoja työkokemuksia.
”Onnistumiset on tärkeitä kirjoittaa hakemukseen ja ansioluetteloon. Yksi, kaksi lausetta onnistumista kohden riittää hyvin. Voit esimerkiksi kertoa lukuja, jos ole kasvattanut myyntiä. Tai jos olet ollut kuukauden työntekijä, voit kertoa sen. Nykyään on tärkeätä myös, että CV on hyvännäköinen ja sellaisen voi luoda esimerkiksi Canvalla.”
Laitisen mielestä työnhakuilmoituksista kannattaa poimia myös avainsanat talteen ja kirjata samat avainsanat myös hakemukseen. Jos työhakemuksessa esimerkiksi mainitaan, että työtehtävässä tehdään raportointia ja integraatiota ja sinulla on kokemusta siitä, voit mainita siitä jo CV:n alussa, avainsanat-kohdassa.
”Monet rekrytoijat hakevat kandidaatteja juuri avainsanoilla, ja jos niitä ei hakemuksessa ole, niin voi käydä niin, että hakemusta ei lueta”, Laitinen kertoo. Laitisen mielestä persoonallisuudestasi kertovia adjektiiveja ei kannata kirjoittaa avainsanoihin.
”Jos siis kirjoitat hakemuskirjeessä, että olet periksiantamaton ja rohkea, niin avaa näitä sanoja yhdellä, kahdella lauseella ja konkreettisella esimerkillä, mitkä todistavat näitä asioita”, Laitinen valistaa.
Laitisen mielestä on myös tärkeätä kertoa CV:ssä, jos tehtävänimike on ollut määräaikainen, tai työsuhde on loppunut yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi tai YT-neuvotteluista.
Voit itse poistaa rekrytoijan ennakkoluuloja kertomalla miksi sinulla on ollut lyhyitä työsuhteita. Lyhyet työsuhteet saattavat aiheuttaa epäluuloa rekrytoijassa. Kun kerrot syyt, rekrytoija huomaa, että olet täydellinen kandidaatti kyseiseen tehtävään.
Hakemuksen jälkeen kannattaa myös soittaa rekrytoijalle, jos hakijalla on jokin tietty kysymys. Kannattaa olla huolellinen sillä valta on kuitenkin rekrytoijalla, ja huonosti valitut kysymykset voivat ärsyttää. Positiivisella soitolla jäät rekrytoijan mieleen.
Onnea ja menestystä!
