1. Blogi
  2. Ura
  3. Tekoälyvallankumous: tulevaisuuden työmarkkinoiden voittajat ja häviäjät
kirjoittanut Lotte van RijswijkLotte van Rijswijk

Tekoälyvallankumous: tulevaisuuden työmarkkinoiden voittajat ja häviäjät

13 min lue
Tekoälyvallankumous: tulevaisuuden työmarkkinoiden voittajat ja häviäjät
Tekoäly mullistaa työmarkkinoita nyt nopeasti, mutta onko kyseessä uhka vai mahdollisuus? Teknologia muuttaa yritysten tarpeita ja vaikuttaa erilaisten osaajien kysyntään. Ei ole ihme, että monet pelkäävätkin robottien vievän heidän työpaikkansa. Lue lisää ketkä ovat tulevaisuuden työmarkkinoiden voittajat ja häviäjät.

Kehitys kohti yleistä tekoälyä (Artificial General Intelligence) on ollut merkittävää viime vuosien aikana. Goldman Sachsin julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että tekoälyyn kohdistuvien sijoitusten odotetaan saavuttavan huima 186 miljardia euroa maailmanlaajuisesti vuoteen 2025 mennessä.

Tämä johtaa merkittävään muutokseen työmarkkinoilla; muutokseen joka on jo alkanut. Goldman Sachs arvioi, että jopa 300 miljoonaa työpaikkaa voitaisiin korvata tekoälyllä jo vuoteen 2035 mennessä. Aiemmin useita tunteja vaatinut tehtävä voidaankin pian hoitaa tekoälyn avulla sekunneissa. 

Tuottavuuden lisääntymisestä huolimatta on tärkeää esittää perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, miten tämä uusi teknologia vaikuttaa työntekijöihin. Miten ihmisten tulisi valmistautua edessä häämöttävään tekoälyvallankumoukseen? Entä mitkä työpaikat ja ammattiryhmät ovat todellisessa vaarassa tulla korvatuiksi tai kadota kokonaan?

Cvapp perehtyi Suomen tämänhetkiseen työpaikkatarjontaan ja vertasi sitä Maailman talousfoorumin (WEF) julkaiseman Future of Jobs 2023 -tutkimuksen havaintoihin. Tulosten perusteella pystyimme luomaan selkeämmän kuvan siitä, miten tekoäly tulee vaikuttamaan Suomen nykyisiin työmarkkinoihin.

Tulevaisuuden työmarkkinat: ketkä pärjäävät tekoälyn hallitsemassa maailmassa?

Tutkimuksemme perusteella tekniikkaan ja automaatioon liittyvillä ammateilla, kuten erilaisilla insinööritehtävillä, on vain lievä katoamisen todennäköisyys. Monet korkealle sijoittuvista ammateista edellyttävät paitsi teknistä tietämystä myös kykyä soveltaa osaamista ja kehittää innovatiivisia tapoja muovata liiketoimintaa. Toivottavasti tämä on osoitus siitä että tulevaisuudessa ihmiselliset ominaisuudet kuten luovuus, ongelmanratkaisukyky ja strateginen ajattelu ovat edelleen korkeassa arvostuksessa. 

Listan kärjestä löytyy myös ammatteja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Tällaisia osaajia ovat esimerkiksi kokit ja keittäjät, sekä erilaiset rakennusalan työntekijät. Ei siis ole todennäköistä, että tekoäly korvaisi näitä ammattilaisia vielä lähitulevaisuudessa – kysyntä yllämainittujen alojen ammattilaisille on edelleen vakaa, ja ammattien riski päätyä korvatuksi on WEF mukaan lievä.

Nämä roolit eivät kuitenkaan ole täysin turvassa tekoälyvallankumoukselta. Maailman talousfoorumi luokitteleekin muun muassa robotiikkainsinöörin, big data-asiantuntijan, digitaalisen markkinoinnin asiantuntijan ja kestävän kehityksen asiantuntija roolit täysin turvatuiksi. Miksi kyseiset roolit eivät löydy listan kärjestä selittyy esimerkiksi sillä, että tällä hetkellä kyseisiin rooleihin löytyy riittävästi osaajia, mutta myös sillä että jotkin tutkimuksessa mainituista rooleista ovat vielä harvinaisia, mutta tulevat kohtaamaan lisääntyvää kysyntää tulevaisuuden työmarkkinoiden kehittyessä.

Seitsemän ammattiryhmää katoaa kokonaan 

WEF:n tutkimuksen mukaan seitsemän ammattiryhmää katoaa todennäköisesti suurelta osin tulevaisuudessa. Erityisesti hallinnolliset roolit kuten sihteerit, palkanlaskijat, kirjanpitäjät ja tietojen syöttäjät ovat vaarassa menettää työpaikkansa tekoälyä käyttäville ohjelmistoille jotka voivat esimerkiksi päivittää ja organisoida aikatauluja. 

Myös pankki- ja postivirkailijan ammatit todennäköisesti katoavat kokonaan. Tutkimuksestamme kävi ilmi, että postivirkailijan rooliin oli koko maassa vain kaksi työpaikkailmoitusta. Itsepalvelu-lokeroiden ja kauppojen noutopisteiden saapumisen seurauksena useimmat postitoimistot ovat sulkeneet ovensa ja esimerkiksi Helsingin keskustan viimeinen postikonttori lopetti toimintansa heinäkuussa 2020.

Myymälä- ja varastotyöt automatisoituvat

Edes fyysinen työ ei takaa ammatin olevan turvassa tekoälyvallankumoukselta; tietyt tehtävät voidaan tulevaisuudessa korvata täysin koneilla. Yksi tällaisista ammateista on varastotyöntekijä, joka voi jo nyt työskennellä robotin kanssa. Automatisoidut järjestelmät ja robotit yleistyvät yhä enemmän varastoissa, mikä virtaviivaistaa prosesseja, kuten tilausten keräilyä, inventaarion tekemistä ja varastointia.

Globaalit yritykset, kuten Amazon, ovat jo investoineet miljardeja varastorobottien kehittämiseen. Syksyllä 2023 Amazon otti käyttöönsä kaksi uutta järjestelmää, joiden ansiosta tilausten käsittelyaikaa pystyttiin lyhentämään jopa 25 %.

Automaatioriski on myös korkea esimerkiksi kaupan kassoilla ja lippumyyjillä – näihin virkoihin on vain 172 työpaikkailmoitusta koko Suomessa. Itsepalvelukassat ja digitaaliset lippuratkaisut ovat vähentäneet fyysisten virkailijoiden tarvetta. Jo nyt 39 % pohjoismaisista kuluttajista ilmoittaa käyttävänsä mieluummin itsepalvelukassoja kauppareissuillaan.

Johtamiseen ja organisointiin keskittyvät analyytikot eivät toistaiseksi näe tekoälykehitystä suurena uhkana. On kuitenkin huomattava, että tämä automaatiopainotus ei vaikuta vain yksittäisiin ammattiryhmiin, vaan voi myös aiheuttaa dominoefektin. Uudelleenkoulutuksen ja jatkokoulutuksen tarve näillä aloilla työskenteleville voi olla erittäin tärkeää, jotta he voivat siirtyä tulevaisuuden työpaikkoihin.

Alla olevasta taulukosta voit tarkistaa oman työpaikkasi tilanteen

Euroopassa puute digitaalisesta osaamisesta

Maailman talousfoorumin selvityksen mukaan yli 75 prosenttia kaikista yrityksistä aikoo alkaa käyttämään tekoälyä seuraavan viiden vuoden aikana, ja niistä jopa 86 prosentin odotetaan integroivan erilaisia digitaalisia alustoja ja sovelluksia osaksi päivittäistä toimintaansa. Tästä huolimatta Euroopassa on puute digitaalisesta osaamisesta, sillä suhteellisen pieni osa EU:n  työvoimasta osaa käyttää digitaalisia työkaluja. Eurostatin mukaan vain 56 prosenttia alueen työikäisestä väestöstä pystyy suorittamaan perustavanlaatuisia digitaalisia tehtäviä. Tutkimusten mukaan teknologian alojen tukemiseen tarvittava taitojen kehittäminen maksaa jopa 4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan keskuspankki (EKP) arvioi, että noin 25 prosenttia kaikista eurooppalaisista työpaikoista on erittäin alttiina tekoälyteknologian automaatiolle. Siksi ei ehkä olekaan niin yllättävää, että 68 prosenttia eurooppalaisista haluaa hallitusten ryhtyvän toimiin suojellakseen työpaikkoja tekoälyltä.

Suomalaisilla ei ole yleisesti ottaen ole syytä huoleen, sillä Eurostatin tutkimuksesta käy myös ilmi, että 82 prosentilla on hyvät digitaaliset perus- tai sitä paremmat taidot. Suomalaiset ovatkin tieto- ja viestintäteknologian osaamisen kärkisijoilla Euroopassa – 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä tarjoaa koulutusta aiheesta henkilökunnalleen. 

Suomi on tekoälyn käyttöönoton edelläkävijä

Tanskalaisen think tank toimisto Mandag Morgen tekemän Are Nordic organisations ready for AI? -tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat ottaneet tekoälyn aktiivisesti käyttöön. Erityisesti Suomessa ollaan tekoälyn edelläkävijöitä; tutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista organisaatioista käyttää jo nyt tekoälyä operatiivisiin tarkoituksiin, sekä sisällöntuottamiseen. Suomessa tekoälyn käyttöönoton suosiota voi osin selittää työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2019 alkanut Tekoäly 4.0 ohjelma, jonka tarkoituksena oli tehdä Suomesta voittaja niin digitalisaation kuin vihreän siirtymän osalta vuoteen 2030 mennessä. 

Yliopistot ja korkeakoulut ovat myös olleet merkittävässä roolissa tulevien sukupolvien digitaalisessa kouluttamisessa. Vuonna 2018 Helsingin yliopisto julkaisi ilmaisen tekoälykurssin parantaakseen digitaalista osaamista ja täten tarjoten kaikille yhtäläisen mahdollisuuden tekoälyn oppimiseen.

Miten valmistautua tulevaan?

Teknologia kehittyy nyt niin nopeasti, että peruskouluikäiset lapset aloittavat työuransa ammateissa, joita ei ole vielä olemassakaan. Mutta miten nykyinen työvoima sopeutuu muutokseen? Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (CEDEFOP) on tutkinut aihetta laajasti. He ovat todenneet, että 14 prosenttia EU työmarkkinoilla tällä hetkellä olevista työpaikoista (tai noin 31 miljoonaa työikäistä ihmistä) tullaan automatisoimaan tekoälyn avulla.

2020-luvun puolivälissä tekoäly muokkaa työelämää tavoilla, joita ei vielä aiemmin voitu edes kuvitella. WEF mukaan tekoälypohjaisten roolien odotetaan lisääntyvän 30-35 prosentilla seuraavan viiden vuoden aikana, ja vielä nopeampaa 45 prosentin kasvua odotetaan Kiinassa.

Konstantinos Pouliakas, CEDEFOP tutkimusjohtaja, toteaa, että taitojen kehittämisessä "edullisin strategia on lakata spekuloimasta, mitkä taidot tulevaisuudessa ovat kysyttyjä, ja keskittyä siihen mitä taitoja tulee kehittää, jotta vähentää riskiä tulla korvatuksi robotilla".

Tekoälyvallankumous tarjoaa maailmalle ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia uuden teknologian tahdissa. Ihminen on kehittänyt algoritmit ja koodit, jotka ovat tekoälyn logiikan ja prosessien taustalla, joten meidän ei pitäisi menettää kontrollia, kun tekoälystä tulee yhä kehittyneempi ja hienostuneempi. Tosiasia on kuitenkin se, että maailma muuttuu ja tekoäly tulee korvaamaan osan työpaikoista, mutta tämä tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää itseään ja oppia uuden ammatin.

Tutkimus tapa 

Käytimme tutkimuksemme pohjana World Economic Forumin julkaisemaa "The Future of Jobs Report 2023" -katsausta. Sen avulla tunnistimme ne ammatit, jotka joko automatisaatio tai tekoäly tulevat korvaamaan lähitulevaisuudessa. Arvioimme kaiken kaikkiaan 15 528 TE-toimiston Työmarkkinatori -sivustolla julkaistua työpaikkailmoitusta tutkimustamme varten. Data kerättiin 11. kesäkuuta 2024 ja kattoi 162 eri ammattia.

WEF julkaisema katsaus perustui kyselyyn johon osallistui 803 yritystä; yhteensä yli 11,3 miljoonaa työntekijää 27 eri toimialalta, sekä 45 talousalueelta. Katsaus antoi realistisen arvioin tulevaisuuden työpaikkatrendeistä ja työmarkkinoiden kehityksestä vuosien 2023 ja 2027 välille. Tämä globaali katsaus, yhdistettynä Työmarkkinatori -sivustolla julkaistuihin työpaikkailmoituksiin, mahdollistaa tarkemman analyysin siitä, mitkä työpaikat kokevat tekoälyn ja teknologian kehityksen vaikutukset todennäköisimmin.

Luo ansioluettelo 15 minuutissa
Luo ansioluettelo 15 minuutissa
Käytä ammattimaisia, käytännössä testattuja ansioluettelopohjia, sillä niiden avulla voit laatia sellaisen ansioluettelon, jota työnantajat odottavat.
Luo ansioluettelo
Jaa tämä artikkeli
Jatka lukemista
Ansioluettelo14 min lue
Näin esittelet itsesi (sisältää esimerkkejä)
Näin esittelet itsesi (sisältää esimerkkejä)
Ansioluettelo8 min lue
Erityisosaamisen esittäminen ansioluettelossa
Erityisosaamisen esittäminen ansioluettelossa
Työhaastattelu4 min lue
Myy minulle tämä kynä: Näin vastaat yhteen vaikeimmista haastattelukysymyksistä
Myy minulle tämä kynä: Näin vastaat yhteen vaikeimmista haastattelukysymyksistä
Saatekirje14 min lue
Erotu massasta! Onnistu työnhaussa tekemällä täydellinen hakemuskirje
Erotu massasta! Onnistu työnhaussa tekemällä täydellinen hakemuskirje
Selaa kaikki
Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi sekä tietojen keräämiseksi markkinointitarkoituksiin. Käyttämällä sivustoamme hyväksyt kaikkien evästeiden käytön evästekäytäntömme Evästekäytäntö ja tietosuojaselosteemme Tietosuojaseloste mukaisesti.
Hyväksy evästeet