Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, psykologian tohtori Kirsti Lonka on hyvä asiantuntija kertomaan opinnäytetyön saatekirjeen tekemisestä, koska hän haluaa auttaa opiskelijoita vilpittömästi onnistumaan opinnoissa.
“Eettinen informoitu suostumus ihmistieteissä eli informed consent pitää olla ja sen pitää olla eettisten ohjeiden mukainen. Tämä on menossa yhä monimutkaisemmaksi. Esimerkiksi jos samaa henkilöä seurataan, muodostuu rekisteri, johon yleensä pitää olla eettinen lupa. seurantatutkimukset voivat olla vuosikymmenien mittaisia. Dataa pitää myös säilyttää useita vuosia, erityisesti väitöstyötä varten. Nykyään myös toivotaan avointa anonyymia dataa muidenkin tutkijoiden saataville. Esimerkiksi PISA-aineisto on sellaista”, Lonka kertoo.
Onko Sinulla aihe jo tarkoin mietitty? Myös saatekirjeen tekemiseen kannattaa keskittyä, sillä se pitää muokata aina oikeaan tutkimukseen. Saatteeseen vaikuttaa myös itse tutkimus ja siihen liittyvät asiat, sekä esimerkiksi datan säilytys ja käyttö
GDPR -säännökset ovat merkittävät
EU:n GDPR-säännökset ovat tiukat, eikä ihmisten tietoja saa käsitellä miten tahansa.
Siksi nykyään opinnäytteitä kannattaa tehdä tutkimusryhmässä ja osallistua hankkeisiin,
joihin on saatu eettinen lupa. Jos tutkitaan aikuisia nimettömästi, ei välttämättä tarvita lupaa esimerkiksi kyselyyn, johon ei liity jotain kovin sensitiivistä.
Jos kohderyhmänä ovat opiskelijat, osallistuminen ei mitenkään saa vaikuttaa yhdenvertaisuuteen tai opintojen kulkuun. Opiskelijoiden on hyvä tietää, että ei opettaja voi heistä noin vain kerätä itselleen tutkimusaineistoa lupaa kysymättä.
Saatekirje tärkeä tutkimuseettisesti
Saatekirje on todella tärkeä asia tutkimusetiikan näkökulmasta. On paljon asioita, mitä Sinun pitää muistaa, kun muotoilet saatekirjettä. Filosofian tohtori Eveliina Korpela on suomen kielen ja viestinnän lehtori Metropolia AMK:ssa ja hän on auttanut monia opiskelijoita.
“Tutkimuksen saatekirje on aivan oma tekstilajinsa. Saatekirjettä muotoilevan opiskelijan kannattaa tutustua muiden tutkimusten saatekirjeisiin, joita löytyy esimerkiksi opinnäytetöistä. Aiemmat kirjeet antavat kuvaa siitä, mitä asioita saatekirjeessä on hyvä olla ja miten teksti se kannattaa muotoilla”, Korpela sanoo.
Opinnäytetyön saatekirjeessä kerrotaan osallistujille yleensä seuraavat asiat:
- Tutkimuksen tausta, miksi tutkimus tehdään, kuka rahoittaa ja kuka ohjaa tutkimusta (Vastuullinen tutkija, esim. professori)
- Keneltä on saanut tutkimuslupa
- Osallistuminen on täysin vapaaehtoista
- Osallistumisen voi keskeyttää koska vaan sanomatta syytä
- Tietosuojalauseke eli miten tietoja käsitellään ja säilytetään (anonymiteetti, erikseen henkilötiedot ja tutkimusaineisto)
- Tiedot käsitellään anonyymisti eikä yksilön tietoja jaeta kellekään, yksittäistä osallistujaa ei voi tunnistaa (esim pseudonyymien käyttö)
- Alle 15 v osallistumiselle pitää olla vanhempien lupa
- Lomakkeella täytyy kertoa, mitä aineistolle tapahtuu sitten kun se tutkimus on ohi.
- Kertoa, että aineistoa käytetään vaan tutkimustarkoituksiin
- aineisto tuhotaan sen jälkeen kun sitä ei tarvita.
- Saatekirjeessä kannattaa kertoa selvästi, kauanko vastaamiseen menee, jotta vastaaja tietää, onko hänellä aikaa vastata siihen.
Avoimuus ja läpinäkyvyys
Korpelan mielestä kannattaa olla aikeissaan avoin, eikä piilotella asioita – kunnon tieteen tapaan. ”Keskeistä on kertoa aina vastaajalle, mitä ollaan tutkimassa, miksi juuri tätä aihetta ja miksi halutaan juuri kyseiseltä vastaajalta tietoa. Mikä on se panos, mitä vastaaja voi tutkimukseen antaa”, Korpela sanoo.
Viime aikoina tapahtuneiden tietovuotojen vuoksi ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi tietosuojan tärkeydestä, ja siitä on tullut heille entistä tärkeämpi asia.
Saatekirjeessä kerrot miksi tutkimus on tärkeä
”Jos minulle itsellä on sellainen olo, että voisin hyötyä aiheesta, saatan tällöin innostua vastaamaan johonkin sellaiseen mikä jollain lailla koskettaa minua”, Korpela miettii.
Saatekirjeessä pitää mainita tutkimuksen tekijän yhteystiedot, jotta vastaaja voi tutustua tarkemmin, kuka tutkimusta tekee ja kuka on vastuussa tutkimuksen teosta. Opiskelijalla on aina joku vastuullinen ohjaaja. Vaikka tutkimuksen osallistujat ottavat harvoin yhteyttä ja kysyvät lisätietoja, yhteystiedot ja mahdollisuus lisätietojen kysymiseen on oleellista luottamuksen rakentamisessa. Jos opiskelijat tietävät, milloin tutkimus valmistuu, senkin voi kirjeessä mainita.
”Opiskelijoiden kannattaa varautua siihen, että yleensä alle puolet vastaa kyselyihin. 50 % vastausprosentti on jo hyvä tulos. Kannattaa myös valmistautua lähettämään muistutusviesti myöhemmin.”
Rakenne on hyvä olla hallussa
Eveliina Korpelan mielestä tervehdykseen voi laittaa esimerkiksi:
”Arvoisa suomen kielen ja viestinnän opettaja”. Jonka jälkeen esimerkiksi:
”Teemme tutkimusta suomen kielen opetuksesta ammattikorkeakouluissa.
Rakenteessa tulisi olla seuraavat seikat:
- Alussa herätetään vastaanottajan kiinnostus tervehdyksellä
- Kerrotaan mikä tutkimus,
- Taustoitetaan, kuinka aineistoa käytetään,
- Kerrotaan, mistä saa lisätietoa
- Kerrotaan, kauanko vastaamiseen menee
- Loppuun kiitokset ja maininta: ”jokainen vastaus on tärkeä”
- Viimeiseksi yhteystiedot
