Oletko jumiutunut työhösi ja haluaisit uudelle uralle? Vuosi 2023 lähenee loppuaan ja uusi vuosi 2024 lähestyy. Olisiko nyt uuden vuoden lupausten aika ja olisiko aika toteuttaa kauan kaivattuja unelmia? Vuosi 2024 tuo tullessaan varmasti paljon hyvää sinulle, mutta se toki vaatii myös hieman ponnisteluja ja tekoja. Mitä unelmia sinulla on? Kyllä, juuri sinulla.
Mietitkö ehkäpä yrityksen perustamista, joitain opintoja, uutta työtä tai uutta suuntaa urallesi? Kaipaatko vinkkejä? Koskaan ei ole liian myöhäistä. Kannattaa varata aika uraohjaajalle, urapsykologille tai ole yhteydessä esimerkiksi liittoosi, olisiko heillä tarjota vaihtoehtoja. Voisiko opintovapaa olla sinulle hyvä? Mieti tarkoin, milloin voisit jäädä opintovapaalle ja voit keskustella myös työnantajasi kanssa eri vaihtoehdoista. Olisiko nyt jo oikea hetki? Kuka on elämäsi tärkein henkilö? No toki tietenkin sinä itse.
Oikeus opintovapaaseen
CVapp.fi pääsi haastattelemaan Palvelualojen ammattiliiton PAM:n koulutuspoliittista asiantuntijaa Mikko Laakkosta. Hän tuntee perin pohjin suomalaiset työehtosopimukset, lainsäädännön sekä edunvalvonnan. ”Suomessa on oikein hyvä ja toimiva systeemi. Opintovapaalaki ja koko opintovapaajärjestelmä ovat todella hyvä ja vakiintunut järjestelmä. Itse toivoisin, että työntekijät käyttäisivät tätä opintovapaan mahdollisuutta enemmän, koska se on todella työntekijäystävällinen. Opintovapaa on ehdottomasti parhaimpia rakenteita, mitä minä tiedän työntekijän osaamisen kehittämiseen”, Laakkonen kehaisee.
Opintovapaan hakeminen ja myöntäminen
Opintovapaalta ei saa palkkaa. Työsuhde on voimassa, mutta silloin ei käydä töissä, joten siltä ajalta työnantajalla ei ole mitään velvoitetta maksaa palkkaa.
”Ihmisen jäädessä opintovapaalle ja aloittaessa opinnot, vastuu toimeentulosta on tietenkin ihmisellä itsellään. Eli työnantajalla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia ihmisen toimeentulosta. Opintovapaalle jäävän ihmisen pitää itse huolehtia tuloistansa ja kartoittaa erilaiset vaihtoehdot”, Laakkonen kertoo.
”Jos haluat jäädä opintovapaalle, vaihtoehtoinasi on jäädä ihan kokonaan opintovapaalle tai osa-aikaisesti opintovapaalle. Jälkimmäisessä olet osa-aikaisesti edelleen töissä. Siltä ajalta, kun olet töissä, saat palkkaa. Näin voit opintovapaan aikana ansaita palkkatyössä”, Laakkonen kertoo.
Tukimuotoja Suomessa esimerkiksi on Kelan opintotuki ja Työllisyysrahaston maksama aikuiskoulutustuki, mikä on ansiosidonnainen. Aikuiskoulutustuki on vanha etuus, mutta Suomen nykyinen hallitus on päättänyt lopettaa tämän tuen vuoden 2024 loppupuolella.
Selvitys työnantajalle opintovapaan käytöstä
Opintovapaalla voi olla monella tapaa. Kaikki riippuu siitä, miten olen opintovapaasta sopinut työnantajasi kanssa.
”Jos olet sopinut, että olet osa-aikaisesti opintovapaalla, niin sitten voit esimerkiksi olla 1 päivän viikossa opintovapaalla tai 2 päivää viikossa opintovapaalla. Niiltä päiviltä, kun olet töissä, sinulle maksetaan palkkaa eli voit saada esimerkiksi 3 päivän palkan. Kaikki riippuu siitä, miten olet sopinut työnantajan kanssa opintovapaasta ja mitkä ovat työnantajan sekä opintovapaalla olevan opiskelijan tarpeet.”
Työnantajan oikeus siirtää opintovapaata
Työntekijällä on subjektiivinen oikeus opintovapaaseen, eli työntekijä saa jäädä opintovapaalle - kunhan täyttää tietyt kriteerit. Työnantaja ei voi yleensä estää työntekijää jäämästä opintovapaalle.
Opintovapaalain mukaisesti työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, joten työnantaja ei voi sitä kieltää, jos opintovapaata on haettu lain tarkoittamaan koulutukseen. Työnantaja voi kuitenkin siirtää opintovapaata, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa, tai jos aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta eikä kyse ole aikaisempien opintojen suorittamisesta loppuun. Ajankohtaa saa siirtää kerrallaan enintään kuusi kuukautta.
Työnantaja voi siirtää opintovapaan alkuhetkeä, jos siihen on hyvät perustelut, mutta opintovapaan alkuhetkeä ei voi lain mukaan siirtää ikuisesti. Työnantajan on lain mukaan siis pakko päästää työntekijä opintovapaalle. Opintovapaalla voi olla korkeintaan 2 vuotta. Minimiaikaa ei ole, eli periaatteessa voit olla vaikka vain yhden päivän opintovapaalla. Opintovapaan jälkeen pitää palata taas töihin. Jos haluat mennä joskus uudestaan opintovapaalle, sinun pitää ensin olla töissä 5 vuotta, ennen kuin lain mukaan voit saada uuden mahdollisuuden jäädä opintovapaalle.
Opintovapaan keskeyttämisoikeus
Opintovapaalaki on työntekijän näkökulmasta tosi hyvä laki, jonka voi halutessaan käyttää, sillä työsuhde ei ole uhattuna, koska työnantaja ei voi irtisanoa työntekijää tämän jäädessä opintovapaalle.
”Toki työntekijä voidaan irtisanoa lukuisista ihan perustelluista syistä, mutta opintovapaalle jäämisestä ei voida irtisanoa. On tosi kiva asia, että työntekijä voi jäädä opintovapaalle halutessaan”, Laakkonen miettii.
Työnantaja voi kyllä siirtää opintovapaan alkua, vaikka työnantajan onkin toisaalta pakko hyväksyä työntekijän ehdottama opintovapaa, lain mukaan. Siirtäminen ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Opintovapaajärjestelmä on todella hyvä ja vakiintunut. Olisiko se sinullekin hyvä? Sinun kannattaa alkaa selvittää omat mahdollisuutesi opintovapaaseen työnantajan kanssa, jos koet sen sopivaksi itsellesi.
Opintovapaan keskeyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluuta. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttänyttä työntekijään takaisin, jos hän on palkannut sijaisen opintovapaan ajaksi. Tällöin työhön palataan, kun sijaisen työsopimus on päättynyt.
Opintovapaa ja lainsäädäntö
Opintovapaalainsäädäntö juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin se säädettiin Suomessa.
”Opintovapaajärjestelmä on todella vakiintunut osa suomalaista työelämää ja se toimii todella hyvin.”, kertoo Mikko Laakkonen.
Työntekijällä on oikeus lain mukaan jäädä opintovapaalle eikä työnantaja voi sitä viime kädessä estää. Työnantajalta ei tarvitse saada minkäänlaista hyväksyntää siihen, minkälaisia ne opinnot ovat. Eli työntekijä voi opiskella opintovapaalla ollessaan mielin määrin mikä häntä kiinnostaa.
Työntekijän tulee ilmoittaa 45 päivää ennen suunniteltua opintovapaan alkua asiasta työnantajalle. Toki kohteliasta ja viisasta on ilmoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työnantajalle, huomioiden työnantajan tarpeet, koska sitten työnantaja voi rekrytoida sijaisen tarvittaessa.
Työntekijä voi pitää enintään kaksi vuotta opintovapaata viiden vuoden aikana, kun päätoiminen palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen. Yli viiden työpäivän mittaista opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Jos opintovapaata haetaan enintään viideksi työpäiväksi, hakemus on tehtävä työnantajalle suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintojakson alkamista.
Opintovapaa on oikeastaan hyvä systeemi sekä työnantajalle että työntekijälle, koska työntekijä saa koulutusta ja työntekijä voi kehittää itseään omaehtoisesti, ja työntekijästä tulee osaavampi ja viisaampi.
Palvelussuhteen kesto ja vuosiloman kertyminen opintovapaan aikana
Opintovapaalta kertyy lomaa. Normaalisti töissä käydessä jokaiselta kuukaudelta kertyy aina tietty määrä lomapäiviä ja opintovapaalla vuosilomaa kertyy 30 opintovapaapäivältä. Eli lomaa kertyy vähän vähemmän kuin normaalisti, jos olet pidempiä pätkiä opintovapaalla.
Opintovapaan aikana kerrytetyt lomapäivät voi käyttää seuraavana vuonna, kuten työelämässä yleensäkin. Vuonna 2023 kerrytetyt lomapäivät voi käyttää seuraavana vuonna. Tämä toimii samalla periaatteella kuin töissä käydessä, mutta päiviä kertyy vähemmän.
Opintovapaan jälkeen voi irtisanoutua ihan kuten muutenkin työsuhteesta voi irtisanoutua.
Tärkeä muistaa, että opintovapaan aikana työsuhde on edelleen voimassa, mutta sinun ei tarvitse käydä töissä. Työsuhde ei sieltä katoa ja kun menet takaisin töihin niin kaikki samat säännöt kuten aikaisemminkin ovat voimassa.
Työterveyshuoltoa ei ole opintovapaan aikana työntekijällä käytettävissä, ellei työnantaja ole niin niin mukava, että päättää antaa sinulle työterveyshuollon. Työnantajalla ei ole tähän mitään velvoitetta kuitenkaan. Myöskään muut henkilökuntaedut kuten esimerkiksi työterveys sekä työnantajan puhelin eivät ole työntekijän etuina opintovapaalla käytössä.
Onnea työelämään sinulle!
Opintovapaan hakeminen ja myöntäminen
Sinä haet opintovapaata työnantajaltasi ja hakemus kannattaa tehdä kirjallisesti. Hakemukseen kirjoitetaan seuraavat tiedot:
- Sinun nimesi
- Työnantajasi nimi ja toimipaikka
- Milloin haluat pitää opintovapaan; opintovapaan alkamis- ja päättymisajankohta
- Tiedot koulutuksesta, jonka opiskelet opintovapaalla. Ilmoita koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite
- Onko kyseessä aiemmalla opintovapaalla aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen
- Oppilaitos tai muu koulutuksen tai opetuksen järjestäjä
- Päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan hyväksymä opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika.
- Päivämäärä
- Hakijan allekirjoitus
Seuraavat kohdat työnantajan täytettäväksi:
- Työnantajan allekirjoitus
- Tietoa opintovapaan siirtämisestä (tuntuva haitta, mikä pakottaa opintovapaan siirtämisen)
Muualla verkossa
- Opintovapaalaki 273/1979 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
- Opintovapaa - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
- https://www.kela.fi/opiskelijat
- https://www.kela.fi/opintotuki-opintolaina
- https://www.tyollisyysrahasto.fi/
- https://tyosuojelu.fi/-/voiko-tyonantaja-olla-myontamatta-opintovapaata-1
- https://duunitori.fi/tyoelama/tyosuhdeopas/tauko-tyosta/opintovapaa
- https://opintovapaa.fi/
