Jos pandemian jälkeinen “suuri irtisanoutumisaalto” oli todellakin niin suuri, niin miksi kaikki eivät ole vieläkään vaihtaneet työpaikkaa?
Pandemian ensimmäisen vuoden jälkeen joka neljäs työntekijä suunnitteli irtisanoutuvansa, kun tilanne korjaantuu. Asiat olivat muuttuneet ja tulevaisuus näytti erilaiselta. Ratkaisevaa oli, että 80 prosenttia näistä levottomista sieluista ei suunnitellut siirtymistä paetakseen esimiestään tai välttääkseen paluuta toimistoon vaan siksi, etteivät he nähneet, miten he voisivat edetä urallaan nykyisessä yrityksessä.
Vuotta myöhemmin ja otsikoista huolimatta, monet työntekijät suosivat vakautta freelance-elämäntyylin sijaan. Työsopimus, työterveyshuolto, palkalliset lomat ja perhevapaat sekä työnantaja, jonka tuntee ja johon luottaa, tuntuvatkin paljon merkityksellisimmiltä muutaman epävarman vuoden jälkeen.
Työnantajallensa uskolliset työntekijät saattavat käyttää kollegoidensa lähtöä hyväkseen ja sitä kautta edetä urallaan luomalla uusia rooleja ja parantamalla olosuhteitaan yrityksessä, jossa he mielellään jatkavat työskentelyä.
Missä yrityksissä työntekijät pysyvät pisimpään? Käytimme LinkedIn dataa työntekijöiden keskimääräisestä työsuhteen kestosta tunnetuimmissa yrityksissä ja laitoimme paremmuusjärjestykseen ne yritykset, joissa työntekijät viihtyvät pisimpään. Kokosimme myös ne yritykset, joissa työntekijät vaihtuvat nopeimmin.
HSBC Bank USA:n ja ihonhoitoalan tuotemerkin Neutrogenan työntekijät pysyvät yrityksessään keskimäärin 10,2 vuotta. Siihen auttaa se, että molemmat yritykset ovat olleet olemassa jo pitkään - HSBC perustettiin vuonna 1850, kun taas Neutrogena aloitti erikoiskosmetiikan toimittamisen jo 1930-luvulla Hollywoodiin.
Neutrogena on osa Johnson & Johnson -yhtiötä, joten työntekijät nauttivat yrityksen harkitusta etuusohjelmasta. Glassdoor-arvosteluista käy ilmi, että vaikka Neutrogena ei tarjoa monia mahdollisuuksia uralla etenemiseen, mutta yrityksen sisäinen tehtävänvaihto on mahdollista - mikä voi estää vähemmän kunnianhimoisia työntekijöitä kyllästymästä työhönsä. Kymmenen vuotta samassa yhtiössä voi tarkoittaa jollekin koko työuraa: 28 vuotias keräsi 2 miljoonan dollarin omaisuuden ja jäi eläkkeelle kymmenen työskentelyvuoden jälkeen.
Nokian työntekijät viihtyvät yrityksen leivissä pisimpään (noin 9,1 vuotta), kun suomalaisia yrityksiä vertaillaan keskenään. Muita yrityksiä jotka ovat onnistuneet sitouttamaan työntekijänsä useammaksi vuodeksi ovat metsäteollisuusyritykset Stora Enso sekä UPM, joissa työntekijät viihtyvät keskimäärin 7,1 vuotta ja 6,9 vuotta.
Yli puolet (11/20) yrityksistä, joissa työntekijät viihtyvät pisimpään, ovat lentoyhtiöitä. Lentäjien ja matkustamohenkilökunnan henkilöturvallisuusselvitysten sekä koulutuksen korkeat kustannukset merkitsevät sitä, että lentoyhtiöt panostavat erityisen paljon työntekijöidensä sitouttamiseen. Runsaat kohteessa yöpymis lisät ja lentoalennukset ovat tehokkaita sitouttamiskeinoja, varsinkin kun ne kertyvät pitkän palvelusajan myötä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos matkustamohenkilökunnalle annetaan enemmän vapauksia käyttää oma-aloitteisuuttaan ja mahdollisuus "luoda oma roolinsa", se lisää työhön sitoutumista. Esimerkiksi Alankomaiden kansallisessa lentoyhtiö KLM:ssä työntekijät viihtyvät keskimäärin noin 8,8 vuotta. Vastaavasti Finnair:in palveluksessa työntekijät olivat noin 7 vuotta.
Yritykset, joissa on lyhimmät työsuhteet, ovat 90 prosentin todennäköisyydellä internet- ja ohjelmistoalan yrityksiä. Monet näistä yrityksistä ovat uusia, startup yrityksiä, joissa luonnollisestikaan ei ole kymmenen vuoden työuraa tehneitä työntekijöitä nostamassa työurien keskimääräistä pituutta. Vakiintuneemmissa digi-yrityksissä aivovuoto saattaa kuitenkin liittyä myös urakehitykseen:
"Ohjelmistosuunnittelijoiden markkinat ovat vahvat", kertoo Workforce Logiq:in johtava tietohallinnon asiantuntija Christy Whitehead, "ja he hyödyntävät fiksusti markkinoiden kysyntää siirtyäkseen ylemmäksi yrityksessä ja pyytämällä korkeampaa palkkaa."
Peliyhtiö Rovio:lla on myös muiden alan yritysten tavoin lyhyitä työsuhteita. Pelien kehittämiseen erikoistuneet työntekijät viihtyvätkin yhtiön palveluksessa keskimäärin noin 3 vuotta.
Nykypäivän työvoima on oppinut joustavan työn makuun ja monet olivat turhautuneita työmatkoihin ennen kuin pandemia sai aikaan uusia normeja. Randstad:in tuoreen tutkimuksen mukaan 62 prosenttia pandemian aikana etätyöskentelyyn siirtyneistä työntekijöistä ei kaipaa toimistoa, vaikka kaipaavatkin työkavereitaan. Digi-yritykset, kuten Hubspot (jossa keskimääräinen työsuhde kestää vain 1,8 vuotta, vaikka se on ollut olemassa jo 16 vuotta) ovat siirtymässä hybridi- tai etätyöskentelymalleihin pitääkseen työntekijänsä. Hubspot:n strategia on kannustaa työntekijöitään etätyöskentelyyn.
Harvard Business Review -tutkimus osoitti, että tehokkain keino työntekijöiden pitämiseen yrityksessä on yksinkertaisesti olla tekemättä mitään. Toisin sanoen useimmat työntekijät eivät jää yritykseen, koska he ovat tyytyväisiä, vaan koska he eivät ole tarpeeksi tyytymättömiä tai riittävän kunnianhimoisia lähteäkseen.
Jos tämä kuulostaa sinulta, esihenkilösi pitäisi tehdä enemmän saadakseen sinut panostamaan työhösi. Voi myös olla, että sinun on aika kysyä itseltäsi, haluatko tosiaan viettää koko työelämäsi näin. 2020-luvulla sinä olet loppujen lopulta itsesi pomo, joten on sinun oma velvollisuutesi muistuttaa itseäsi päivittäin siitä, että olet parhaiden mahdollisten työolosuhteiden arvoinen.
Suomalaiset pysyvät samassa työpaikassa keskimäärin noin 10 vuotta käy ilmi Tilastokeskuksen työelämän tutkimuksesta. Suurimmalla osalla työntekijöistä ei ole aikomustakaan irtisanoutua. Loppuvuonna 2022 vain 24 prosenttia Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistuneista vastaajista mietti usein eroamista nykyisestä työstään. Samasta tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että erityisesti alle 36-vuotiaat nuoret työntekijät ovat entistä tylsistyneenpiä työhönsä.
Jos haluat löytää oman alasi yritykset, joista työntekijät eivät halua lähteä, tutustu kokoamaamme aineistoon alla olevasta taulukosta.
Määrittääksemme yritykset, joista työntekijät eivät halua lähteä, valitsimme 13 tärkeintä toimialaa: lentoyhtiöt, autoteollisuus, pankkitoiminta, muoti, ruokapalvelut, terveydenhuolto, internet ja ohjelmistot, ylellisyystavarat ja korut, media, vähittäiskauppa, ihonhoito ja kosmetiikka, teknologia ja kulutuselektroniikka sekä videopelit.
Sen jälkeen laadimme luettelon kunkin toimialan suurimmista työnantajista. Vertasimme luetteloa Brand Directory:n, sekä You.Gov:n kaltaisten lähteiden luetteloihin varmistaaksemme, ettei listalta puuttuisi yhtäkään alan merkittävimmistä yritystä.
Lopulta kävimme läpi kunkin yrityksen LinkedIn-profiilin ja keräsimme Insights-osiosta työntekijöiden mediaanipalvelusaikaan liittyvää tietoa. Tapauksissa, joissa yrityksellä oli useita profiileja, käytimme brändin pääkonttorin LinkedIn-sivua.
Yritykset, jotka sopivat useampaan kuin yhteen kategoriaan, kuten esimerkiksi Amazon, on sisällytetty useampaan kertaan.
Tiedot työntekijöiden palveluksen mediaani pituudesta ovat LinkedIn:in käyttäjien itse ilmoittamia, ja ne on kerätty helmikuussa 2023.