Vaikka nykyään käydään keskustelua siitä, pitääkö työhakemukseen liittää valokuva, on yhä yleisempää lisätä ansioluetteloon valokuva. Näin työnantaja saa välittömästi kuvan työnhakijasta. Mutta kuinka paljon ulkonäkö vaikuttaa siihen, päättääkö työnantaja kutsua hakijan haastatteluun?
Cvapp.fi tutki kysymystä: ”Saako hyvännäköinen työnhakija muita työnhakijoita helpommin kutsun haastatteluun, jos heidän työkokemuksensa, taustansa ja motivaationsa on sama?”
Tämä artikkeli sisältää seuraavat kohdat:
Cvapp.fi lähetti lähes 300 työhakemusta avoinna oleviin hallinnollisen työntekijän ja asiakkuuspäällikön paikkoihin. Hakemuksissa käytettiin kahden fiktiivisen miespuolisen hakijan (yksi komea ja yksi vähemmän komea) ja kahden fiktiivisen naispuolisen hakijan (yksi kaunis ja yksi vähemmän kaunis) ansioluetteloita.
Miehet hakivat hallinnollisen työntekijän paikkaa ja naiset asiakkuuspäällikön paikkaa.
Hakijoiden työhakemukset ja ansioluettelot olivat lähes identtiset, ainoa ero oli valokuva.
Hakemusten käsittelyä analysoitiin käyttäen sähköpostiseurantaohjelmaa. Analyysissa selvitettiin, avattiinko sähköpostiviestien liitteenä lähetetyt ansioluettelot, jolloin vastaanottaja näki sekä hyvännäköisen että vähemmän hyvännäköisen hakijan valokuvan.
Johtopäätös? Hyvännäköisillä työntekijöillä on paremmat työnsaantimahdollisuudet kuin vähemmän hyvännäköisillä työnhakijoilla. Tutkimuksessa hyvännäköiset työnhakijat saivat nimittäin paljon useammin kutsun haastatteluun.
43 %:ssa tapauksista hyvännäköiset työnhakijat saivat rekrytoijalta positiivisen reaktion. Näistä positiivisista reaktioista 17 % sisälsi haastattelukutsun.
Vähemmän hyvännäköiset työnhakijat saivat huomattavasti harvemmin positiivisen vastauksen, nimittäin 15 %:ssa tapauksista. Näistä positiivisista vastauksista vain 3 % sisälsi haastattelukutsun.
Voimme siis todeta, että nimeen ja/tai taustaan liittyvä syrjintä alkaa jo hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa, nimittäin työhakemuksen avaamisen ja kuvan näkemisen hetkellä.
Kaksi fiktiivistä miespuolista työnhakijaa hakivat hallinnollisen työntekijän paikkaa. Komea työnhakija sai huomattavasti useammin kutsun haastatteluun. Hänen työhakemuksistaan 19 % poiki haastattelukutsun, kun taas vähemmän komean hakijan työhakemuksista vain 4 % johti haastattelukutsuun.
Lisäksi komeaan työnhakijaan otettiin useammin yhteyttä puhelimitse (23 %:ssa tapauksista). Vähemmän komealle työnhakijalle soitettiin vain 11 %:ssa tapauksista.
Vähemmän komean miespuolisen työnhakijan hakemus hylättiin 28 %:ssa tapauksista. Komean miespuolisen hakijan hakemus hylättiin ”vain” 20 %:ssa tapauksista.
Kaksi fiktiivistä naispuolista työnhakijaa hakivat asiakkuuspäällikön paikkaa. Myös naisilla oli niin, että hyvännäköinen hakija kutsuttiin useammin haastatteluun, jopa 15 %:ssa tapauksista. Vähemmän hyvännäköinen naispuolinen hakija sai kutsun vain 2 %:ssa tapauksista.
Kauniille työnhakijalle myös soitettiin useammin. Hänen työhakemuksistaan 29 % johti puhelinsoittoon, jossa rekrytoija esitti lisäkysymyksiä, kun taas vähemmän kauniin hakijan hakemuksista vain 13 % johti puhelinsoittoon.
Vähemmän kaunis hakija sai myös enemmän hylkäyksiä. Hänen työhakemuksistaan 47 % johti negatiiviseen reaktioon, kun taas kaunis työnhakija sai hylkäyksen 18 %:iin hakemuksista.
Kaikkien reaktioiden analysointi osoitti, kuinka suuri ero on hyvännäköisten ja vähemmän hyvännäköisten työnhakijoiden saamissa reaktioissa.
Esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa miespuoliset työnhakijat hakivat hallinnollisen työntekijän paikkaa. Sekä komea että vähemmän komea hakija saivat kuulla (naispuoliselta) rekrytoijalta, että ”paikka oli jo täytetty”. Komealle työnhakijalle rekrytoija kuitenkin ilmoitti lisäksi, että muussa tapauksessa hänet olisi varmasti kutsuttu haastatteluun.
Miespuoliset rekrytoijat suosivat selvästi kauniita naispuolisia hakijoita. Nämä saivat 65 %:ssa tapauksista positiivisen reaktion ja vain 5 %:ssa tapauksista negatiivisen reaktion.
Vähemmän kauniit naispuoliset työnhakijat sen sijaan saivat miespuolisilta rekrytoijilta positiivisen reaktion ”vain” 20 %:ssa tapauksista. He saivat myös enemmän hylkäyksiä, nimittäin 45 %:iin lähetetyistä työhakemuksista.
Komeiden ja vähemmän komeiden miespuolisten työnhakijoiden välillä miespuoliset rekrytoijat eivät tee näin suurta eroa. Komea työnhakija sai hieman enemmän positiivisia reaktioita (36 % vs. 27 %) ja hylkäysten lukumäärä oli molemmilla hakijoilla sama.
Kun rekrytoija oli nainen, komea miespuolinen työnhakija sai positiivisen reaktion jopa 56 %:ssa tapauksista. Samat rekrytoijat lähettivät vähemmän komeille miespuolisille työnhakijoille positiivisen reaktion vain 15 %:ssa tapauksista.
Sen lisäksi tutkimus osoitti, että naispuoliset rekrytoijat valitsevat myös omaa sukupuoltaan olevista hakijoista useammin kauniita yksilöitä. Kauniit naispuoliset työnhakijat saivat 42 %:iin lähetetyistä työhakemuksista positiivisen ja 32 %:iin negatiivisen vastauksen.
Naispuoliset rekrytoijat lähettivät vähemmän kauniille naispuolisille työnhakijoille huomattavasti enemmän hylkäyksiä, nimittäin 46 %:ssa tapauksista. Vähemmän kauniit naiset saivat lisäksi vain 18 %:ssa tapauksista positiivisen vastauksen hakemukseensa.
Hyvännäköinen työnhakija saa huomattavasti enemmän positiivisia reaktioita rekrytoijilta. Tämä koskee sekä työpaikkaa hakevia miehiä että naisia.
Jos olet vähemmän komea mies, sinun kannattaa mahdollisuuksien mukaan hakea paikkaa miespuoliselta rekrytoijalta. Vähemmän kauniille naispuolisille hakijoille työnhakuprosessi on haasteellisempaa, sillä tutkimuksen mukaan sekä mies- että naispuoliset rekrytoijat syrjivät naishakijoita ulkonäön perusteella.
Sama ilmiö esiintyy monissa maissa. Vastaava tutkimus on tehty muun muassaMessinan yliopistossa Italiassa. Tutkimuksessa lähetettiin yli 10 000 ansioluetteloa yli 1 000 avoimeen työpaikkaan. Tutkimustulosten perusteella vain 30 % hakijoista, joiden ansioluettelossa ei ollut valokuvaa, sai haastattelukutsun. Hyvännäköisistä hakijoista 50 % sai haastattelukutsun ja vähemmän hyvännäköisistä alle 25 %. Tämä on valtavan suuri ero!
”Aloittaessamme tutkimusta oletimme, että eroja ilmenisi, mutta emme olleet varautuneet siihen, että erot olisivat näin suuria!”, kertoo Cvapp.fi-sivuston Robin Bakker ja jatkaa: ”On selvää, että työnhakijoita on arvioitava heidän osaamisensa eikä valokuvan perusteella. Juuri tämän vuoksi tutkimustulokset tuntuvat niin ikäviltä.”
Vaikka työnhaussa on ennen kaikkea kyse tiedoistasi ja taidoistasi, on hyvä tiedostaa, että myös ulkonäkö vaikuttaa mahdollisuuksiisi. Voit suhtautua asiaan eri tavoin. Voit päättää, ettet lähde kilpailemaan ulkonäöllä, ja lähetät tavallisen valokuvan itsestäsi. Päätös on sinun, mutta ota huomioon, että tämä saattaa rajoittaa mahdollisuuksiasi. Voit myös päättää olla kokonaan lähettämättä valokuvaa. Päätös on jälleen sinun, mutta huomaa, että päätöksesi herättää luultavasti huomiota, sillä nykyään valokuva on tapana lähettää.
Voimme suositella seuraavaa: teetä edustavia kuvia itsestäsi. Hyvä valaistus, edullinen kuvakulma, siistit vaatteet, rauhallinen tausta, hyvä kampaus, ystävällinen hymy ja ammattimainen ilme saavat aikaan ihmeitä. Onko sinulla iho-ongelmia? Niitä voi korjailla kuvankäsittelyllä. Tässä pätee vanha sanonta ”Jos et voi voittaa heitä, liittoudu heidän kanssaan”.
Harkitse kuvien teettämistä ammattivalokuvaajalla tai pyydä apua ystävältä tai sukulaiselta, joka on hyvä valokuvaaja. Se on aina parempi kuin selfie.